2013

Hyvää alkanutta vuotta rakkaat blogini lukijat!

Juhlimme uutta vuotta ruotsalaisvaihtari Elsan kotona lautapeli-illan merkeissä. Vuoden vaihtumista lähdimme ihailemaan tien varteen, josta näki hyvin Stripin raketit. Lähemmäs sitä emme uskaltautuneet, sillä pienelle 6km pätkälle oli ahtautunut noin 300 000 uuden vuoden juhlijaa, joten siellä oli ilmeinen ruuhka. Loppuloma meni sitten rentoutuessa ja treenaillessa, joskin olin flunssassa näin loman kunniaksi.

Nyt olisi hyvä aika tehdä pieni katsaus tulevaan kevääseen. 

Vaihtovuoteni on tosissaan nyt puolessa välissä ja toivottavasti edessä on ikimuistoinen kevät. Odotan track seasonin alkua, joka alkaa vajaan parin viikon päästä. Ollaan kyllä treenattu koko syksy, mutta pre-seasonin takia harkoissa on käynyt ihan vain muutama urheilija meidän siskoskatraan lisäksi.

Näin kevätlukukauden kunniaksi meillä alkaa ensi tiistaina finals-kokeet... Kunnon lasku arkeen, sanoisin. Kerron lisää koulusta tässä joku kerta..

Ensi viikonloppuna lähdemme Desin, Amberin, Danin, meidän coachin ja muutaman muun urheilijan kanssa Renoon, Pole Vault Summittiin, joka on siis treenileiri tyyppinen juttu ihan pohjois Nevadassa. Sinne on tulossa paljon jopa olympia- ja  MM-kisatason seiväsyppääjiä ja valmentajia jakamaan kokemuksiaan. Ilmeisesti siellä on joitain tekniikkatreenejä ja viikonlopun päätteksi meillä on kisa.

Odotan jo kevättä ihan vaan säiden puolesta. Tämä talvi on ollut kuulemma harvinaisen kylmä ja yöt ovat useasti olleet pakkasen puolella, eikä päivälämpötilatkaan ole olleet viime viikkojen aikana kovin montaa kertaa +10 yläpuolella. Vegasissa ei ole yhtään sisähallia jossa voisi treenata, joten jokapäiväiset ulkotreenit eivät ole olleet mitään herkkua... Sormet ja varpaat tunnottomina ja epätoivosesti yritetään pitää itsemme lämpiminä. Plus, Jenkit eivät osaa pukeutua!!! Treeneihin saatetaan helposti tulla shortseissa ja t-paidassa, vaikka mittari näyttää nollaa. Itselläni kun on samaan aikaan 2 housut, toppi, t-paita, 2 hupparia, säärystimet, hanskat ja kaulahuivi... Ja silti on kylmä. "How you're cold? You're the one who lives almost at the North Pole." on tullut kuultua jo vähän liian monta kertaa. Tällä taidetaan luulla, että me suomalaiset hengataan ulkona kesävaatteissa ympäri vuoden, eikä tunnu missään.

Tässä vähän treenitunnelmia. 

Sitten tietenkin odotan kauheesti, että Petra ja Petriina tulee visiitille Spring Breakin aikoihin maaliskuussa. Kaikkea kivaa jo suunnitelmissa... ;) Että mulla on ikävä niitä tyttöjä! <3

Jos onni potkaisee, niin loppukeväällä pääsen käymään myös New Mexicossa. Siellä on yhdet kisat, joissa Amber oli viimevuonna, ja joihin haluaisimme lähteän myös tänä vuonna. Vaihto-oppilasjärjestön säännöt saattavat kuitenkin tulla vastaan, sillä osavaltion ulkopuolelle matkustamisesta ilman hostvanhempia saatetaan olla tarkkoja. Toivotaan parasta!

Tässä nyt oli joitakin tulevan kevään tapahtumia.. Kesäkuun puolenvälin aikoihin onkin sitten aika pakata tavarat ja päättää tämä 10kk seikkailu... Siihen on kuitenkin sielä sen verran aikaa, että ei siitä sen enempää tällä kertaa.


Kävimme muuten yhtenä päivänä kansainvälisessä ruokakaupassa ja arvatkaapas mitä sieltä löytyi?!? RUISLEIPÄÄ!!! Siinä oli sitten onnellinen tyttö kerrassaan, eikä tainnut kaupaan kovin montaa leipäpakettia jäädä. Ei se mitään Reissumiestä ollut, mutta ruisleipää kummiskin. Muut eivät tietenkään ymmärtäneet, miten leipä voi tuottaa jollekin niin paljon iloa, mutta ehkä te ymmärrätte. 5kk ilman ruisleipää on aika kova haaste suomalaiselle. Vaalea leipä tulee jo korvista ulos ja, vaikka täällä on kaiken maailman kokojyvä-monivilja juttuja, niin ei ne ruisleipää voita.