Ystävänpäivä ja pitkä viikonloppu

Viime viikolla oli tosiaan ystävänpäivä ja taas tuli yksi kulttuuriero vastaan. Suomessa kyseistä päivää ei mitenkään erikoisemmin korosteta, mutta täällä asia oli aivan toisin. Jo heti aamulla aamiaspöydässä oli odottamassa ystävänpäiväsuklaat Danalta. :)

Koulu oltiin koristeltu teeman mukaisesti ja ns. Heart Attact (sydänkohtaus) oli iskenyt kouluun, joten sydämiä oli kaikkialla. Eräälle seinälle oltiin teipattu sydämiä, joissa oli jokaisen koulun oppilaan nimi. Kesti tovin löytää oma sydän 2400 sydämen joukosta, ja välillä meinasi jo usko loppua kesken...

 ... mutta kova työ palkittiin ja sieltähän se löytyi

Marja on tosiaan virallinen etunimeni, enkä varmaan koskaan opi tunnistamaan itseäni kyseisellä nimellä. Kaikissa koulun nimilistoissa on luonnollisesti etunimi ensin ja jenkkien mitä mielenkiintoisempien lausuntatulkintojen takia on ollut monia huvittavia tilanteita. Mutta ei niistä sen enempää. 

Ystävänpäivän aikana näki jo kyllästymiseen asti lahjoja, joita oppilaat (lähinnä seurustelevat parit) antoivat toisilleen. Pehmolelut, kukkakiput, keksit, karkit, cupcaket ym. makeiset olivat vallanneet koulun, enkä tiedä mitä ihmettä oli tapahtunut, kun yhtäkkiä koko koulu tuntui olevan täynnä pareja. Jos multa kysytään, niin kokonaisuudessaan koko juttu meni ihan överiksi!

Ystävänpäivä ei jäänyt vain kouluun, vaan illalla mentiin perheen kanssa ystävänpäiväillalliselle buffet-ravintolaan. Se oli ihan mukavaa vaihtelua, sillä olimme koko viikon ilman jääkaappia. Edellinen, lähes uusi, jääkaappi meni rikki, ja kesti koko viikon ennen kuin saatiin uusi tilalle. Koko viikko tuli siis mentyä salaatti, kaurapuuro, leipä ja tölkkiruoka linjalla. :D Perjantaina tyttöjen kanssa mentiin vielä meidän italialaiskamun Lorenzon kanssa myöhäiselle ystävänpäiväillalliselle Chipotleen. Oli hauskaa ja hyvää ruokaa!! MW ette ole turhaan kehuneet!! :DD

Maanantaina oli Presidents Day ja tänään (tiistina) on Staff Development Day, joten meillä on kokonaisen 4 päivän viikonloppu. Tätä melkeen voisi jo lomaksi kutsua. Päivät on tullut vietettyä treenaillen, kavereiden kanssa hengaillen, leffassa käyden, kirjoja lukien ja ihan vaan löhöillen. Maanantaina olimme Elsan ja meidän host-isoisän kanssa vaeltamassa Red Rockin luonnonsuojelualueella. Ennen Vegasiin tuloani minulle kerrottiin, että täällä on kauniita kiviä. Asia hieman huvitti silloin, mutta nyt ymmärrän mitä sillä tarkoitettiin. 

Me valittiin tällä kertaan vähän vaikeampi vaellusreitti ja mentiin ns. White Rock trail, joten ei tällä kertaa vaellettu punaisilla kivillä. Tässä kuitenkin vähän ideaa, minkä näköistä se itse Red Rock on. 

White Rock

Mistä teitää, että on muuttumassa Jenkiksi??

-Siitä, että lähtee Walmarttiin tämän näköisenä, eikä siinä ole mitään outoa:

Kyllä me ihan ihmisiltä vielä näytetään... Ainakin silloin tällöin 

Tuntuu, että täällä ei ulkonäköön liikoja panosteta. Koulussa, kaupassa ja jopa kirkossa suurin osa ihmisistä pukeutuu huppareihin, verkkareihin tai muihin rentoihin urheiluvaatteisiin. Suomessa ei ihan näin rennolla meinigillä lähdetä ihmisten ilmoille. 

Pakko vielä mainita, että täällä on viime päivät olleet ihan mukavan lämpimiä. Reilu kaksi kymppiä mittarissa ja kuumassa auringonpaisteessa on kesäisen tuntuista. Aavikolla kuitenkin saattaa sää muuttua nopeasti. Toivottavasti lämpö jatkuu. 

Nauttikaa lumesta! ;PP