Olen käynyt jenkkikoulua nyt kaksi viikkoa. Pakko sanoa, että se on kyllä niiiin erilaista, kun mihin Suomessa olen tottunut. Koulu alkaa joka aamu 7:00, eli herätyskello on herättämässä aina 5:30. Aamuherätykset eivät koskaan ole olleet vahvuuksiani, joten rytmiin pääseminen vaatii kyllä totuttelua.
Meidän koulu, Shadow Ridge High School, on noin 2400 oppilaan koulu, jossa on neljä eri luokka-astetta. Freshmanit, eli koulun nuorimmat ovat 13-14-vuotiaita, eli suomalaisittain 8.-luokkalaisia. Sophomoret ovat 14-15-vuotiaita. Juniorit 15-16- ja Seniorit (joka itse olen) 16-18-vuotiaita.
Opiskelen koulussa trigonometriaa, Amerikan historiaa, Foren Scienceä, (joka on sellaista rikostutkinta juttua), valokuvausta, korujen tekoa, englantia, kotitaloutta ja piirtämistä. Aineet on jaettu puoliksi, eli joka toinen päivä on puolet aineista ja joka toinen päivä toinen puoli aineista. Tunnit kestävät 85 min ja niiden välissä on 5 minuuttia aikaa siirtyä seuraavaan luokkaan. Koulu alkaa siis joka aamu 7:00 ja loppuu 13:25, jonka jälkeen meillä on lähes joka päivä urheilutreenit. En ole mikään erityisen suuri amerikkalaisen koulusysteemin fani, mutta kaikkeen tottuu aikanaan, joten eiköhän tämä tästä vielä ihan mukavaksi muutu. :)
Shadow Ridge High School
Jenkkien koulusysteemi on ihan päinvastanen kun Suomessa. Suomessa olen tottunut siihe, että tiedot ja taidot palkitaan hyvällä numerolla, ja se kuinka paljon oppilas käyttää aikaa läksyihin ja opiskeluun koulun ulkopuolella on tämän omalla vastuulla. Täällä työnteko palkitaan. Oppilas, joka tekee läksyt ja noudattaa ohjeita, saattaa saada arvosanaksi A:n eli 10, vaikka ei loppujen lopuksi omaksuisi oppikurssin sisällöstä mitään. Esimerkiksi meidän historian tunneilla saa arvosanaksi D= 6-7 jo sillä, että kopioi muistiinpanot taululta.
Täällä kuri on älyttömän tiukka, ja jo muutamasta myöhästymisestä saatetaan erottaa väliaikaisesti koulusta. Täällä on myös pukukoodi, joka määrää, että paidoissa on oltava vähintään 10cm levyiset hihat. Housuissa taas lahkeiden on oltava pidemmät, kuin mihin oman käden sormet loppuu. Varvastossut on kielletty kokonaan, sillä se, että näkee toisen kantapäät saattaa häiritä opiskelua... Puen siis joka päivä kouluun farkut, jonkun t-paidan ja tennarit. Pukukoodia ei haluta rikkoa, sillä muuten joutuu lähtemään kotiin vaihtamaan vaatteita, mikä tarkoittaa poissaoloa/myöhästymistä tunnilta, joka taas johtaa suurempiin vaikeuksiin.
Täällä kurssiarvosanat perustuvat pisteisiin, joita oppilas kerää. Pisteitä saattaa saada ihan mistä vaan. Esim. jos palauttaa course expectation -lapun ajoissa opettajalle saattaa saada 50 bonus pistettä. KAIKKI läksyt palautetaan opettajan tarkistettavaksi ja pisteytettäviksi. Opettaja antaa pisteet myös kaikista tehtävistä, jotka tehdään tuntien aikana. Kokeista saatujen arvosanojen osuus kurssiarvosanasta on vaan n. 15-20%, eli periaatteessa kurssien repuuttaminen ei ole mahdollista.
Meidän koulun sisäpiha, jossa on ruokapöytiä, jossa voi lounastaa. Suunnilleen 40 asteen helteessä pukukoodin sallimissa vaatteissa saattaa kyllä olla välillä aika tukalaa.
Jenkkikouluissa ilmainen kouluruoka on vieras käsite. Täällä muutamalla dollarilla saa ostettua ruokaa, joka on pääasiassa pizzaa, hampurilaisia, sipsejä, keksejä ja muuta roskaruokaa. Tuon siis joka päivä omat eväät kouluun. Meillä on lähes joka päivä treenit suoraan koulun jälkeen, joten ruokaa saa kyllä kantaa mukana, jos aikoo pysyä koko päivän pystyssä.
Tässä on aika peruseväät, joita syön koulussa. Välillä tulee syyllistyttyä välipalakekseihin ja naposteltaviin.
Meillä on lähes joka päivä 2 - 2,5 tunnin treenit koulun jälkeen. Treenaaminen on ihan mukavaa, vaikka välillä on tukalan kuumaa. Nyt ei ole vielä virallisesti yleisurheilukausi, joten meidän treeniryhmässä on päivästä riippuen vaan 5-10 urheilijaa. Meidän valmentaja on erikoistunut aitajuoksuun ja seiväshyppyyn ja tehdään seivästäkin joka treeneissä pikkusen, jotta opittais perusteknikka mahdollisimman nopeasti.
Vakuuttaako?
Kouluelämässä ehdottomasti parasta on olleet amerikkalaisen jalkapallon ottelut, joita on joka perjantai. Pelin kulusta en ymmärrä itse mitään, mutta pelien fiilis on aivan mahtava. Yleisö eläytyy täysillä. Välillä meno alkaa olla jo iha pelottavan hurjaa, ja meteli on kuin rock-konsertissa. Orkesteri soittaa kannustuslauluja, ja yleisö tanssii mukana. Cheerleaderit tekevät temppujansa, ja jalkapallon pelaajat tappelevat pallosta kentällä. Niin jenkkimenoa, ku olla ja voi! :D
Ja tietenki meidän koulun joukkue voitti ottelun, eli meno katsomossa oli vieläkin villimpää. :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti